sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Eilen 16.2. Örkillä viides treenikerta puruissa. Laitettiin se tolppaan, se on kertakaikkiaan fyysisesti niin vahva, että en mä saa sitä pideltyä, etenkin kun saattaa olla liukastakin lumessa. En tiedä, onko se viisasta näin nuorelle, Örkki vasta 8kk. Alkuun sillä menikin homma "loikkimiseksi" ja tuli törmäilyjä liinaan, se ei ollut kunnolla saaliilla ja ekat purutkaan ei olleet sitten ihan parhaat. Sille tuli paljon muutenkin uusia juttua tähän, otettiin hallintaa, tuo tolppa ja lisäksi oli vielä ihka uusi hiha. Aikuisen koiran joka hieman joustaa, jos kovin puree. Se on myös malliltaan aika paksu purukohtaa Kuitenkin treenin lopussa se puri hiton hyvin, poksahti oikein kiinni. Sillä on kyllä halu purra ihan täydellä suullä ja se on hyvä. Treenit kaksi viikko asitten meillä oli ihan fiasko mun osalta, koira vei kuin rukkasta minuu ja sen lisäksi se touhus hihan kans ihan omia kuvioitaan. oli tää eilinen kumminkin sitä parempi. Viikonlopputreeneissä ollaan otettu aina kaks kierrosta, toinen meni aika lailla samoin kuin eka. Nuoret koirat on aina uusia tuttavuuksia, vasta kun oppii tuntemaan yksilön, taas ehkä osaa ohjata sitä. Seuraavalla kerralla mä ehkä taas osaan ohjata sitä vielä paremmin. Hyvän oloinen koira Örkki on mulle, se on tarpeeksi vahva ja kova, mulle taitaa sopia uros kumminkin paremmin, vaikka Iskakin nartuksi oli ihan ok. Örkin kans meitin suhde on vaan vilpittömämpi. Ensi viikonloppuna koitan, jos saisin harjoituksen taas videolle.

Tottis meillä on lähtenyt ihan kivasti. Örkilla oli ihan omat touhunsa alkuun, se vastusti aina, jos koitin pannasta ohjailla sitä, samoin, jos vaikka kädellä koitin siirtää sitä ihan kauniistikin esim sivulla oikeaan paikkaan. Samoin esim korvien putsauksessa se ei olis halunnut antaa mun tehdä sitä. Et näistä on käyty muutamia vääntöjä ja ainakin toistaiseksi mä selvisin voittajana. Nyt antaa mun koskea ja ohjata kädellä, poika suhtautuu nyt ihan tyynesti siihen. On hyvä. Sivulle se osaa nyt istua ja pienen matkaa jo seuratakin. Osaa se antaa tassuakin... Pienempänä en saanut siltä saalisviettiä ylös kunnolla, heti siitä, kun aloitettiin purut, alkoi myös tottiksessa vietti nousta ihan silmissä. Aika hyvin se on jo pallon perään. Siitä se on hyvä poika, et jos pakotetta käytän, se käy entistä kiihkeämmin ja kovemmin palloon... ei huono. Pitäis saada pallon paikka vaihdettua kainaloon, mut vielä se palkkaa itse itsensä, jos vähänkin pallon narua on näkyvissä. On jopa aika vaikeaa saada palloa taskuunkaan piiloon siltä. Vielä en tälle asialle aio mitään tehdä, kun on niin nuori vasta. On se tosi vahva fyysisesti. Tottiksessa, kun pallo on sillä edessään maassa, aloitan taas nostamalla koiraa pannasta ja toisella kädellä ryöstän pallon. Enää se ei oonistu. Viime kuussa sain sen vielä, sitten piti polvilla avittaa "heittämäällä" koira sivuun jotta sain napattua pallon. Nyt se jo tietää jutun ja heittäytyy niin voimakkaasti alaspäin etutassuilla kahmimaan palloa, että mä en enää jaksa nostaa sitä niin, et saisin pallon. On keksittävä joku muu konsti. Irroitusksenhan Örkki jo osaa, hyödynnän sitä. Mulla onkin olut tapana tehdä irroituksesta koiralle ihan mieluisa, eli palkitsen sen välittömästi aina väliilä heti antamalla sen käydä kiinni. Kuin myös opetan sanan "hakemaan", tästä se tietää, et heitän pallon, ni ei se edes yritä kiinni vaan innoissaan odottaa pallon heittämistä. Tällä systeemillä Iskankaan kanssa ei irroitusvaikeuksia ollut. Mun mielestä hyväviettiselle kannattaa tehdä se näin, jotta koiran omastakin mielestä pallosta luopuminen on ihan jees, eikä mikään kamala asia. Menettämisen pelko saa ongelmia aikaiseksi. Tänään me mennään kohta tekee tottistakin ja tarkoitus on siitäkin saada nyt eka video.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti